Aloitan pitkästä aikaa blogin kirjoittamisen. Tämä on pääasiassa itseäni varten, sillä koen tarvetta purkaa ajatuksiani, jotka täyttävät päätäni tällä hetkellä hieman liikaa. Kirjoittaminen on aina ollut minun tapani saada selvää ajatuksistani, mutta viime aikoina vapaamuotoisempi kirjoittaminen on jäänyt kaiken arjen kiireen keskellä. En halua lokeroida blogia kovin tarkasti, mutta pääteema on elämä ja elämänmakuiset ajatukset. Itselleni tärkeitä asioita tällä hetkellä ovat työ, perhe, lapset, ystävät, koti, liikunta. Melko perinteistä. En kuitenkaan koe ajattelevani näistä asioista ihan perinteisesti, joten luvassa on ehkä ennemminkin eri näkökulmia näihin sisältöihin. Olet kovasti tervetullut matkaani mukaan!

Ajattelen elämää jonkinlaisena polkuna, jossa välillä pääsee etenemään kovin mutkattomasti, kun taas toisinaan polku täyttyy esteistä. Minulla on tapana haastaa itseäni. Joskus päädynkin ajattelemaan, että asetan itse omat kivikkoni polkuni varrelle. En kuitenkaan osaisi kuvitella elämääni vain tasaisena suorittamisena, kaipaan itseni kehittämistä, jatkuvaa uuden oppimista ja niitä kallioita, joiden yli ponnistella. Toisaalta taas rakastan rutiineja ja suunnitelmallisuutta, organisointia ja järjestelmällisyyttä. En voisi ikinä pakata matkalaukkuani tietämättä mihin olen lähdössä ja olen kieltänyt lähipiiriäni järjestämästä minulle minkäänlaisia äkkilähtöjä. Spontaanius kuulostaa minusta pelottavalta, vaikkakin kiehtovalta. Niinpä ne polulleni ilmestyvät karikot tulevat usein yllätyksenä, mihin olen huono sopeutumaan. Saatan syyttää jopa kohtaloa, kuinka se on minua vastaan, haluaa testata ja aiheuttaa pahaa oloa.

Aikuisiän vuosien varrella olen huomannut, että henkinen hyvinvointi on minulle vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen. Koulutukseni on ohjannut minua luonnostaan ymmärtämään ihmistä psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, mutta myös oman kiinnostukseni pohjalta olen lukenut paljon kirjoja ja artikkeleita ihmismielen moninaisuudesta. Mikä voisi olla kiinnostavampaa kuin saada tietää, miksi toimin kerta toisensa jälkeen tietyllä tavalla, noudattaen tiukasti samoja ajattelumalleja. Aiemmin minua kiinnostivat erityisesti temperamentti sekä ravinnon, levon ja liikunnan merkitys yksilön hyvinvointiin. Viime aikoina olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, mistä tekijöistä oma henkinen hyvinvointini koostuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Oman erityisherkkyyteni tunnistaminen viimeisen vuoden aikana on ollut yksi merkityksellisimmistä kokemuksia matkalla kohti ymmärtävämpää minää. Miten olla itselleen armollisempi ja vähentää turhaa huolehtimista ja murehtimista, kun elämässä on niin paljon pohdittavaa? 'Cause I Care.